Jättipeikonlehti (Monstera deliciosa

Jättipeikonlehti on puuvartinen köynnöskasvi eli liaani. Sen siemenet itävät sademetsän latvustossa, yleensä oksanhaarassa, jossa ne saavat hyvin valoa. Taimi kasvaa poispäin valosta (negatiivinen fototropismi), kunnes se kohtaa puun rungon tai oksanhaaran, minkä jälkeen se aloittaa kasvun ylös kohti valoa.  

Peikonlehden suuret lehdet takaavat tehokkaan yhteyttämisen. Jättipeikonlehti ja sademetsien muut yhteyttävät kasvit tuottavat n. 20 % maapallon hapesta. Samalla ne sitovat ilmasta valtavat määrät hiiltä ja vaikuttavat näin suuresti maapallon ilmastoon, mm. ilmastonmuutosta hillitsemällä. 

Jättipeikonlehti on suosittu huonekasvi ja tarjoaa näin viihtyisyyttä ja virkistystä myös sademetsien ulkopuolella. Osassa maailman maista sitä kasvatetaan myös herkullisten hedelmiensä tähden. Lajin tieteellinen nimi deliciosa (herkullinen) viittaa hedelmiin, kun taas suvun nimi Monstera (hirviö) viittaa suureen ja näyttävään ulkomuotoon. 

Jättipeikonlehti löytyy monesta suomalaiskodista. Laji kukkii kotioloissa kuitenkin harvoin.
Jättipeikonlehti kasvattaa runsaasti ilmajuuria, joilla se kiinnittyy alustaansa.
Peikonlehti sisältää runsaasti oksaalihappoa ja on siksi lievästi myrkyllinen. Sen kypsät hedelmät ovat kuitenkin syömäkelpoisia. Hedelmä on kypsä, kun vihreät suomut alkavat irrota. Kuva: Johanna Kolehmainen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0