Linkit PDF-julkaisuihin/links to PDF pages
Koponen, M. and Vikberg, V. 2016: Suomen himmikiilupistiäiset (Hymenoptera, Chalcidoidea, Eurytomidae) [Checklist of Finnish species of Eurytomidae (Hymenoptera: Chalcidoidea)]. – Sahlbergia 22(1): 2–7. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
65 species of Eurytomidae are listed from Finland. Of them three species, Bruchophagus ater (Walker, 1832), Eurytoma palustris Erdös, 1957, and Systole tuonela Claridge, 1959, are new to Finnish fauna.
Vikberg, V., Vuola, M. and Vuorinen, A. 2016: Lampronia fuscatella-perhosen (Lepidoptera: Prodoxidae) äkämistä Etelä-Suomessa kasvatettuja loispistiäisiä [Parasitoid wasps reared in southern Finland from galls of Lampronia fuscatella (Lepidoptera: Prodoxidae (Hymenoptera: Ichneumonoidea: Braconidae and Ichneumonidae)]. – Sahlbergia 22(1): 8–9. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Two ichneumonoid parasitoid species were reared from the galls of Lampronia fuscatella (Tengström, 1848) (Lepidoptera, Prodoxidae) on twigs of birches in southern Finland. One female of Dolichogenidea faucula (Nixon, 1972) (Hymenoptera: Braconidae: Microgastrinae) was reared in Varsinais-Suomi: Mynämäki from a gall on Betula pubescens in 2014, one female in South Häme: Janakkala, Roitonsuo from a gall on Betula ?pendula in 2015 and one male in South Bothnia: Närpes, Kroksmossen from a gall on Betula pubescens in 2005. The braconid is new for Finland and Northern Europe. Three older rearings from Betula pubescens gave probably the same braconid. One female of Panteles schuetzeanus (Roman, 1925) (Hymenoptera: Ichneumonidae: Stilbopinae) was reared from a gall on Betula pubescens collected in 1987 from Uusimaa: Hanko, Syndalen. Earlier one specimen of this parasitoid has been reared from a gall of Betula pubescens in U: Järvenpää 1977. The data of five other females of Panteles schuetzeanus from Finland (not reared) are given.
Kahanpää, J. and Nyström, H. 2016: Stratiomys longicornis (Scopoli, 1763), Suomelle uusi asekärpäslaji (Diptera: Stratiomyidae). [Stratiomys longicornis (Scopoli, 1763), a soldierfly new to the Finnish fauna (Diptera: Stratiomyidae)]. – Sahlbergia 22(1): 10–13. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
The Soldier fly species Stratiomys longicornis (Scopoli, 1763) is reported from Finland for the first time. A single specimen was found on June 9, 2013 in southeastern Finland (Sa: Lappeenranta, Tuosa) near an industrial dump area that also functions as an intermediate depot for wood for the nearby paper mill. The specimen was photographed sitting on a cow parsley Anthriscus sylvestris surrounded by mixed habitats consisting e.g. of a grove, a spruce forest, mixed forest, roadside meadow plants, a stream and an artificial pond. A table of characteristic features as well as photographs of the five Stratiomys species known from Northern Europe are provided.
Rutanen, I. 2016: Pohjoismaista tunnettujen keräpallokaslajien (Agathidium Panzer, 1797) määrittämisestä (Coleoptera, Leiodidae). [Contribution to the identification of North European species of the genus Agathidium Panzer 1797 (Coleoptera, Leiodidae)]. – Sahlbergia 22(2): 2-11. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Tämän julkaisun tarkoituksena on esitellä lyhyesti Pohjoismaista tunnettujen Agathidium-suvun lajien tunnistamisen kannalta tärkeimmät tuntomerkit sekä määrityskaava. Suvun lajeista on olemassa useita perusteellisia julkaisuja, mutta käytettävissä olevat määrityskaavat, joissa on mukana kaikki Pohjoismaista tunnetut lajit, ovat kovin laajoja ja siksi hankalia käyttää. Määrityskaava esitetään sekä suomeksi että ruotsiksi.
The aim of this paper is to present shortly the distinctive characters of the North European species of the genus Agathidium (Panzer, 1797). In spite of the fact that several comprehensive revisions with identification keys have been published, there is a lack of more concise keys comprising only the North European species. A revised identification key to the North European Agathidium is given in both Finnish and Swedish.
Liivamägi, AJ. & Tarlap, P. 2016: The assassin bug Pygolampis bidentata Goeze, 1778 (Heteroptera, Reduviidae) in Estonia. – Sahlbergia 22(2): 12–14. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Ensimmäinen tieto kyyrösluteen (Pygolampis bidentata Goeze, 1778) esiintymisestä Eestissä on vuodelta 1929, jolloin laji tavattiin maan koillisosasta. Uusimmat havainnot ovat Eestin itäosasta vuodelta 2015. Kaiken kaikkiaan P. bidentata on tavattu Eestistä yksitoista kertaa. Uusien havaintojen perusteella se suosii puoliavoimia, kosteita– kuivahkoja, mikroilmastoltaan lämpimiä paikkoja metsämaastossa. Käytettävissä olevien tietojen perustella lajin tarkkoja elinympäristövaatimuksia tai uhanalaisuutta Eestissä ei kuitenkaan pystytty arvioimaan.
The article presents data on the occurrence and distribution of the assassin bug Pygolampis bidentata Goeze, 1778 in Estonia. The first known record of P. bidentata is from 1929 in north-eastern Estonia. The recent findings of the species are from 2015 in the eastern part of the country. During this 86-year period, the assassin bug has been found only eleven times in Estonia. According to the information about the recent records in Estonia, the species prefers half-open, wet or semi-dry habitats with warmer microclimatic conditions in forested landscapes. However, these few records of the species are not sufficient to make conclusions about the status and certain habitat requirements of P. bidentata but the recent findings confirm that the assassin bug is not extinct in Estonia.
Kerppola, S. 2016: Eristalis rossica Stackelberg, 1958 – venäjänsurri Suomesta (Diptera, Syrphidae). – Sahlbergia 22(2): 15–17. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
The hoverfly Eristalis rossica Stackelberg, 1958 is reported as new to Finland on the basis of one female collected by net in 2016. The specimen was found on a flowering meadow from Joutseno in southeastern Finland near the Russian border. The known distribution of Eristalis rossica includes Finland, parts of European and Siberian Russia, and Sakhalin in the Russian Far East.
Bruun, H. H. & Torniainen, Jyrki: First Fennoscandian record of the gall midge Janetiella glechomae Tavares, 1930 (Diptera: Cecidomyiidae) [Fennoskandian ensimmäinen havainto Janetiella glechomae Tavares, 1930-äkämäsääskestä]. – Sahlbergia 22(2): 18–19. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Janetiella glechomae (Tavares, 1930)-äkämäsääski ilmoitetaan ensimmäisen kerran Suomesta. Havainto on samalla koko Fennoskandian alueelle uusi. Havainnon ja määrityksen teki tanskalainen tutkija, tohtori Hans Henrik Bruun, 18.6.2016 ollessaan vierailemassa vastaväittäjänä Jyväskylän yliopistossa. Varsinainen havaintopaikka sijaitsee ES: Joutsan Taka-Ikolassa. Habitaatti on reheväkasvuinen ja ruohoinen laidun, jolla ei juuri lajin löytöhetkellä ollut karjaa.
Janetiella glechomae elää vain maahumalalla (Glechoma hederacea). Lajin toukat aiheuttavat äkämän maahumalan kypsyvään lohkohedelmään. Yhden tai kahden toukan asuttama yksittäinen lohko (merikarppi) paisuu voimakkaasti ja äkämä ulottuu verhiön jäänteiden ulkopuolelle. Äkämä on ensin vaalea, myöhemmin ruskea. Toukat ovat pieninä valkeahkoja, täysikasvuisina n. 3 mm pitkiä ja oranssin sävyisiä.
Laji kuvattiin vuonna 1930 Ranskan Normandiasta. Seuraavat havainnot tehtiin 80 vuotta myöhemmin Hollannin Bennekomissa vuonna 2010. H.H. Bruun löysi lajin kahdesta paikasta Tanskalle uutena vain viikkoa ennen Suomen havaintoa. Kaksi äkämää Joutsasta on taltioitu Jyväskylän yliopiston tiedemuseon hyönteiskokoelmiin.
Koponen, M., Vikberg, V. & Peris-Felipo, F. J. 2016. List of Alysiini of Finland, exclusing the genus Dinotrema (Hymenoptera, Braconidae, Alysiinae). [Suomen Alysiini-tribukseen kuuluvien loispistiäisten luettelo (Hymenoptera, Braconidae, Alysiinae), paitsi Dinotrema-suku]. – Sahlbergia 22.2.: 20–31. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Suomesta luetellaan 105 Alysiini-tribukseen kuuluvaa loispistiäislajia (Hymenoptera, Braconidae, Alysiinae). Niistä 20 lajia on Suomelle uusia.
A total of 105 species of Alysiini (Hymenoptera, Braconidae, Alysiinae) are listed from Finland. Of them 24 species are recorded as new to Finnish fauna. A faunistic list with data of distribution and host records is provided.
Koponen, M., Buhl, P. N. & Vikberg, V. 2016: Check list of Platygastridae of Finland (Hymenoptera, Platygastroidea). [Suomen lituskapistiäisten luettelo (Hymenoptera, Platygastroidea).] – Sahlbergia 22(2): 32–47. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
This paper lists 199 named species of platygastroid wasps (Hymenoptera: Platygastroidea) from Finland. Eighty species (40% of the Finnish fauna) are new to the country. Details of the records for the newly recognised species are given.
Suomesta tunnetaan 199 Platygastroidea-yläheimon loispistiäistä. Tämän artikkelin ydinosan, Suomen Platygastroidea- lajien luettelon, lajeista 40% eli 80 lajia ilmoitetaan nyt ensimmäistä kertaa maastamme. Uusien maahavaintojen löytöpaikkatiedot esitetään kootusti ennen kirjallisuusviittein varustettua luetteloa.
Pistiäisheimon Platygastridae (joskus väärin kirjoitettu Platygasteridae) lajit ovat useimmiten hyvin pieniä (1–2 mm) ja kiiltävän mustia. Useimmiten siivet ovat suonettomia. Verrattain heikosti kitinisoituneen munanasettimen toimintamekanismi on ainutlaatuinen. Munanasetin on lepoasennossa kokonaan vetäytyneenä takaruumiin sisään. Joillain ryhmillä takaruumiin rakenne on poikkeuksellinen, jotta pitkä munanasetin mahtuisi sen sisään. Lisätila voi olla erikoinen sarvi ensimmäisessä selkäjaokkeessa (äärimmäisissä tapauksissa ulottuen päähän tai sen yli), kyhmy toisessa vatsajaokkeessa tai takaruumiin häntämäinen pidentymä. Platygastridae-heimossa on kaksi alaheimoa: Platygastrinae ja Sceliotrachelinae. Ensimmäisessä on noin 40 (Suomessa 16) sukua. Kaikki lajit ovat äkämäsääskien (Diptera, Cecidomyiidae) koinobiontteja; pistiäiset munivat isännän munaan tai nuoreen toukkaan ja pistiäistoukka päättää kehityksensä, kun isäntä saavuttaa esikotelo- tai kotelovaiheen. Sceliotrachelinaealaheimo on pienempi: siihen kuuluu noin 20 (Suomessa 4) sukua. Niillä on tyypillisesti alkeelliset siipisuonet etusiivissä. Alaheimon lajit ovat yleensä idiobiontteja iskeytyen joko kovakuoriaisten tai nivelkärsäisten muniin.
Heimoa Scelionidae pidettiin jonkin aikaa heimon Platygastridae alaheimona. Pistiäisheimo Scelionidae on hyvin iso kosmopoliittinen ryhmä (yli 3000 kuvattua lajia noin 160 suvussa); Suomesta on todettu yli 70 lajia. Ne ovat yleensä idiobiontteja iskeytyen monien erilaisten hyönteisten ja hämähäkkien muniin.