Johdanto
Linnuilla on lukuisia erilaisia ulkoloisia kuten kirppuja, väiveitä, lintukärpäsiä ja punkkeja. Näistä etenkin viimeisin, punkit, on helpoin tarkistaa pyydystetyltä linnulta, sillä punkit kiinnittyvät lähes poikkeuksetta linnun suupieliin tai silmän ympärille (kuva 1). Tämä tekee niiden tarkastelusta luotettavampaa, kuin höyhenpuvun sisällä vipeltävien monien muiden ulkoloisien. Punkkien vaikutusta linnuille on tutkittu Suomessa ja maailmalla varsin vähän siitä huolimatta, että lintujen punkit ovat useiden tautien levittäjiä ja mm. ihmisillekin haitallisen mm. borrelioosin levittäjiä. Koska punkit on helppo laskea ja aihetta on tutkittu hyvin vähän, päätettiin 2010 käynnistää punkkien ja muiden loisten seurantaprojekti.
Seurantaprojektin tarkoituksena on vastata mm. kysymyksiin:
1) Millä lintulajeilla punkkeja esiintyy?
2) Miten runsaasti punkkeja esiintyy?
3) Mihin vuodenaikoihin punkkeja esiintyy?
4) Eroaako punkkien määrä vanhojen ja nuorten lintujen välillä?
5) Ovatko punkittomat yksilöt paremmassa kunnossa kuin punkilliset?
6) Mitä punkkilajeja linnut kantavat?
7) Mitä tauteja punkit kantavat ja miten yleistä tämä on?
8) Eroaako punkkien määrä aikaisin tai myöhään saapuvien lintujen välillä?
Jos seuranta kestää pitempään päästään tarkastelemaan punkkimäärien vuosivaihtelua koskevia ilmiöitä, kuten
9) Vaikuttavatko ilmasto-olot talvehtimisalueilla tai muuttoreitin varrella punkkien esiintymiseen?
10) Ilmaston lämmetessä loisten määrä voi lisääntyä pohjoisilla alueilla, ja punkkien seuranta olisi yksi hyvä tapa tutkia ilmastonmuutoksen mahdollisia seurauksia.
Aineiston keruu maastossa
Aineiston keruu tapahtuu punkkien osalta etenkin verkkorengastuspaikoilla, kuten sisämaanseurantapyynnin, lintuasemarengastuksen ja RUOVAK-pyynnin yhteydessä, mutta aineistoa voi kartuttaa myös muiden rengastusten yhteydessä. On tärkeätä merkitä tieto loisten etsimisestä myös niihin rengastettuihin ja kontrolloituihin lintuihin, joista loisia ei tavattu. Ensisijaisesti tarkastellaan punkkien lukumäärää pään alueelta. Punkit ovat harmaan värisiä usein paljaaseen ihoon kiinnittyneitä loisia (suupielet ja silmänympärys; ks. kuva 1). Näiden koko vaihtelee sen mukaan, miten kauan ne ovat ehtineet olla linnussa kiinni. Punkkien lukumäärä kirjataan muistiin, useimmilla yksilöillä se on nolla, mutta esim. rastasryhmän linnuilla voi olla jopa kymmenen punkkia per yksilö.
Toissijaisesti kiinnitetään huomiota lintukärpästen läsnäoloon ja mikäli uskot pystyväsi tunnistamaan kirput, väiveet tai muita loisia (ks. kuvat 2–6) nämä voidaan myös kirjata (ks. kohta loistietojen merkitseminen Sulkaan). Lintukärpäset on yleensä suhteellisen helppo todeta, sillä kärpäset lennähtävät usein kohti rengastajaa jo lintua verkosta irrotettaessa. Keskeistä loisseurannassa on, että se tapahtuu linnun normaalin rutiinikäsittelyn yhteydessä, eikä se saa pidentää linnun käsittelyaikaa kohtuuttomasti. Lintukärpäsistä ilmoitetaan joko havaittujen kärpästen minimilukumäärä tai pelkkä läsnäolo kyllä/ei. Muissa loisissa riittää pelkkä läsnäolon ilmoittaminen.
Tarkastelun kohteena on lähtökohtaisesti yksi lintuyksilö, mutta esimerkiksi pesäpoikasissa loisten läsnäolon voi merkitä poikuekohtaisesti samalle riville kuin poikuekoodin. Pyynneissä, jossa lintuja kuljetetaan lintupusseissa, tulee ottaa huomioon mahdollisuus, että linnut voivat pussissa saada loisia itseensä aikaisemmin pussissa olleelta linnulta. Tämän takia loisia voi olla hyvä tarkastella jo ennen kuin ne laitetaan pussiin tai käyttää jokaiselle linnulle eri pussia. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa lintupussit tulisi pestä aina pyyntikertojen välillä. Punkkien osalta tätä ongelmaa ei ole.
Loistietojen merkitseminen Sulkaan
Sulasta löydät loistietojen ilmoittamiseen tarvittavat kentät valitsemalla oikealta ylhäältä valikosta (kolme poikkiviivaa) “Muokkaa näkymää”, josta aukeaa valikko syöttötilassa näkyvistä kentistä. Täältä valitaan klikkaamalla joko kaikki loistiedot (Loiset) tai yksittäisiä loiskenttiä, joista on kahdeksan ja joiden otsikot, kenttien kuvaus ja sallitut arvot on kuvattu alla.
Alla K on KYLLÄ ja E on EI. Kaikki kentät voi jättää täyttämättä eli eivät ole pakollisia.
1.Punkki lkm
Punkkien lukumäärä (0, 1, 2, …, 99)
2. Kärpäset lkm
Lintukärpästen esiintyminen tai vähimmäislukumäärä (K, E, 1, 2, …, 99)
3. Kirppuja
Kirppujen esiintyminen (K, E)
4. Vaiveitä
Väiveiden esiintyminen (K, E)
5. Syyhypunkki
Syyhypunkin aiheuttama jalkojen paksuuntuminen tai hilseily (K, E)
6. Pox-virus
Avipox-viruksen aiheuttama kasvain (K, E)
7. Näyte lkm
Kerättyjen loisnäytteiden lukumäärä (K, E)
8. Kommentti loisista
Kommentteja projektiin, mm. mitä näytteitä on kerätty ja mihin toimitettu. Toimii kuten muutkin kommenttikentät.
Kuva 1. Punkkeja nuorella räkättirastaalla. Ne kertyvät silmän ja suupielen ympäristöön, ja tällä yksilöllä niitä on näkyvissä ainakin yhdeksän oikealla puolen kasvoja. Höyheniä siirtelemällä näillä alueilla punkkeja voi paljastua lisää. Kuva: Petteri Lehikoinen
Kuva 2. Lintukärpänen. kuva: Holger Krisp, CC BY 3.0 https://creativecommons.org/licenses/by/3.0, via Wikimedia Commons
Kuva 3. Lintukirput ovat pieniä, pystysuunnassa korkeita ja ylhäältä katsottuna littania. Ihmissilmin näyttävät pieniltä mustilta riisinjyviltä, jotka pomppivat pitkiä matkoja. Kuva: Olha Schedrina / The Natural History Museum, CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0, via Wikimedia Commons
Kuva 4. Väive on matala, mutta vaakatasossa leveä, pituudeltaan yleensä noin 1-2mm. Ne ovat niin pieniä, että usein ne huomaa vasta kun niitä on paljon, ja ne alkavat siirtyä linnusta rengastajan käsiin. Kuva: H. T. Fernald, Public domain, via Wikimedia Commons
Kuva 5. Ilmeisesti syyhypunkin aiheuttamat ruokokerttusen jalkojen paksunnus. HL-koon rengas ei mahdu tällaisille linnuille jalkaan, ja linnut suositellaan jätettävän renkaatta. Jo aiemmin rengastettuja syyhypunkkisia lintuja tavataan aika-ajoin. Lisää Pasi Pirisen ottamia kuvia aiheesta: https://www.tarsiger.com/kuvat?ids=14746&lng=fi
Kuva 6. Avipox-viruksen vaivaama talitiainen, jolla päässä ja rinnassa paiseita. Kuva: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0040176, CC BY 4.0
Loisseurannan julkaisuja
Lintukärpästen esiintymisestä on julkaistu kansainvälinen vertaisarvioitu artikkeli. Siinä tarkasteltiin 9342 lintuyksilöstä ja 134 lajista löydettyjä 576 lintukärpästä, jotka kuuluivat kuuteen lajiin: Crataerina hirundinis, C. pallida, Ornithomya avicularia, O. chloropus, O. fringillina ja Ornithophila metallica. Kolme Ornithomya-lajia olivat huomattavan spesifisiä isäntämieltymyksissään, joihin vaikuttivat isännän koko, elinympäristö ja lisääntymisstrategia. Artikkelissa on julkaistu myös kymmenen suomalaisen Hippoboscidae-lajin DNA-viivakoodit, joita voidaan käyttää lajien tunnistamisen ja metaviivakoodaustutkimusten pohjana.
- Lehikoinen A, Pohjola P, Valkama J, Mutanen M, Pohjoismäki JLO (2021) Promiscuous specialists: Host specificity patterns among generalist louse flies. PLoS ONE 16(5): e0247698. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0247698
Pilvi Ahonen teki maisterintutkielman puutiaisten esiintymisestä linnuissa Helsingin yliopiston Biotieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus kattoi vuodet 2011–2022 ja sisälsi 45 341 lintuyksilöä, joista 1155 yksilöllä tavattiin yhteensä 3500 puutiaista. Korkein puutiaisprevalenssi oli maassa ja matalassa kasvillisuudessa ruokailevilla sekä metsissä ja pensaikoissa elävillä lajeilla, kuten rastailla, satakielellä, sinirinnalla ja pensaskertulla. Linnuissa havaittujen puutiasten määrä ei kasvanut tutkimusjakson aikana, mutta kuukausittain tarkasteltuna syyskuussa linnussa tavattujen puutiaisten määrä kasvoi tutkimusjakson lopulla.
- Ahonen, P. (2025) Lintujen puutiaisloisinta: puutiaismäärän yhteys lintujen lajiominaisuuksiin ja kehitys viime vuosina Suomessa. Maisterintutkielma, Biotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/595995