Arabiankahvi (Coffea arabica) ja kongonkahvi (C. canephora)

Svenska English

Päivän piristäjä

Valtaosa maailman kahvituotannosta on peräisin kahdesta lajista: arabiankahvista ja kongonkahvista. Juhlamokka ja monet muut kahvit tuotetaan arabiankahvista, useimmat pikakahvit ja espressot taas voimakkaamman makuisesta kongonkahvista.  

Kahvipensaiden tuottama kofeiini on maailman yleisimmin käytetty psykoaktiivinen aine. Se on myös miljoonia vuosia tapahtuneen evoluution tulos – kofeiini pitää nimittäin kasvia syövät hyönteiset ja mikrobit loitolla. Lisäksi kofeiinia päätyy lehtien mukana maaperään, jossa se estää muita kasveja itämästä kahvipensaan läheisyydessä. 

Tarkastele nurkassa kasvavaa arabiankahvipensasta. Sillä on usein vihreitä (raakoja) tai punaisia (kypsiä) marjoja oksillaan. Jokaisen marjan sisällä on kaksi siementä, eli kahvipapua. Luomuksen intendentti Peter Poczai kokeili kerran tehdä pensaan pavuista kahvia. Valmista kahvijuomaa tuli kaksi mukillista, jotka jaettiin 20:lle kasvimuseon työntekijälle maisteltavaksi. Makua kuvailtiin oikein hyväksi, hieman Juhlamokkaa vahvemmaksi. 

Raakakahvin matka kahviviljelmiltä suomalaisten kahvikuppiin on kuitenkin edellä mainittua poikkeusta lukuun ottamatta pitkä. Kahvin suurin ympäristövaikutus tapahtuu alkuperämaassa metsähakkuiden, eroosion ja vesien saastumisen muodossa. Valitsemalla vastuullisuussertifioitua kahvia voit osaltasi tukea vastuullista kahvintuotantoa. 

Vasemmalla mietokahvi (Coffea racemosa) ja oikealla keltakylttinen arabiankahvi.
Lehtien sisältämä kofeiini pitää kasvia syövät hyönteiset ja mikrobit loitolla. Lisäksi kofeiinia päätyy lehtien mukana maaperään, jossa se estää muita kasveja itämästä kahvipensaan läheisyydessä. 
Vasemmalla kongonkahvi-, keskellä mietokahvi- (Coffea racemosa) ja oikealla takana arabiankahvipensaita.

Anna palautetta sisällöistä