Linkit PDF-julkaisuihin/links to PDF pages
Koponen, M. & Vikberg, V. 2020. Suomen valekilpivainokaiset (Hymenoptera, Braconidae, Brachistinae) [List of Brachistinae of Finland]. — Sahlbergia 26(1–2): 2–7. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Suomesta on todettu 33 Blacini-lajia, 32 Brachistini-lajia, 12 Diospilini- ja 2 Dyscoletini-lajia, eli yhteensä 80 Brachistinae-alaheimon lajia. Nykyisessä muodossaan alaheimo Brachistinae on ollut käytössä alle 10 vuotta. Sukukunta Diospilini siirrettiin alaheimosta Helconinae alaheimoon Brachistinae ja samalla siirrettiin Blacinae (tanhuvainokaiset) sukukuntana Blacini tähän alaheimoon. Tämän luettelon jaottelu ja nimistö noudattaa viimeisiä Braconidae-heimon luetteloita.
Muona, J. 2020. Viiruseppä löytyi Suomesta (Coleoptera, Elateridae: Sericus sulcipennis Buysson). — Sahlbergia 26(1–2): 8–11. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Pitkään ruskoseppään (Sericus brunneus Linnaeus) sekoitettu viiruseppä (Sericus sulcipennis Buysson) on osoittautunut laajalle levinneeksi lajiksi Suomessa. Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmien noin tuhannesta ruskosepäksi määritetystä yksilöstä lähes 10% oli viiruseppiä. Lajit erottaa parhaiten toisistaan tuntosarvien jaokkeiden värin ja koon, etuselän värin, pään ja etuselän pisteisyyden ja peitinsiipien viirujen avulla. Koiraiden paritteluelimissä on myös melko helposti havaittavia eroja.
Sericus sulcipennis Buysson has turned out to be a widespread species in Finland. A study of about one thousand Sericus specimens in the collections of the Finnish Museum of Natural History revealed that slightly less than 10% of them belonged to S. sulcipennis. In addition to the published differences between S. brunneus (Linnaeus) and S. sulcipennis, some previously unnoticed features are discussed. These include the lateral ridges in front of the eyes, the density of punctation on head and pronotum and the general form of the species. All Finnish records and the map of the distribution can be seen at the internet site of the Finnish Biodiversity Information Facility (www.laji.fi).
Martikainen, P. 2020. Piha-ampiaisen (Vespula vulgaris (L.)) suuren maapesän yksilömäärä (Hymenoptera, Vespidae) [Number of inhabitants of a large subterranean nest of Vespula vulgaris (L.) (Hymenoptera, Vespidae)]. — Sahlbergia 26(1–2): 12–14. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Selvitin liimapaperiansojen avulla piha-ampiaisen (Vespula vulgaris (L.)) suuren maapesän yksilömäärää Sa: Juvalla 2.8.–10.9.2018. Pyydyksiin kertyi jakson aikana yhteensä 4153 työläistä ja 54 koirasta. Yhdyskunta kuihtui pyynnin seurauksena olemattomiin ennen kuin se ehti tuottaa uusia kuningattaria. Karkea laskelma osoitti, että ilman pyyntiä pesä olisi voinut tuottaa loppukesän aikana yli kymmenen tuhatta ampiaisyksilöä. Tutkimus osoitti, että suurenkin ampiaispesän pystyy hävittämään poistamalla riittävän suuren osa pesän työläisistä. Sivusaaliina tuli myös kuusi ampiaisloisikka-kovakuoriaista (Metoecus paradoxus (L.)) (Col. Ripiphoridae).
I investigated the number of adult wasps in a large subterranean nest of Vespula vulgaris (L.) in SE Finland. The wasps were collected with large flypaper plates placed above the entrance hole of the nest. Altogether 4153 workers and 54 males were caught during the collecting period 2 August – 10 September 2018. The sampling exhausted the colony before new queens emerged. A simple calculation suggested that without sampling, this nest might have produced more than 10000 adult wasps during late summer. The samples included also six females of a parasitoid beetle Metoecus paradoxus (L.) (Col. Ripiphoridae).
Mustonen, M. & Siitonen, J. 2020. Dolichus halensis (Schaller, 1783) (Coleoptera: Carabidae) and Mogulones abbreviatulus (Fabricius, 1792) (Coleoptera: Curculionidae) new to Estonia. — Sahlbergia 26(1–2): 15–17. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Two species of Coleoptera are reported as new to Estonia. Two specimens of the ground beetle Dolichus halensis (Schaller, 1783) were recorded in Saare County and a single specimen of the true weevil Mogulones abbreviatulus (Fabricius, 1792) was recorded in Pärnu County during the years 2015–2019. Both species are likely to have recently spread to Estonia from more southern regions.
Kaksi kovakuoriaislajia ilmoitetaan ensimmäistä kertaa Virosta. Dolichus halensis (Schaller, 1783) -maakiitäjäinen tavattiin kahdesti Saarenmaalta ja Mogulones abbreviatulus (Fabricius, 1792) -kärsäkäs kerran Pärnumaalta vuosina 2015–2019. Molemmat lajit ovat todennäköisesti levinneet hiljattain Viroon etelän suunnasta.
Könönen, K., Ormio, H., Nyfors, E., Luoto, H., Luoto, L., Albrecht, A. & Liukko, U.-M. 2020: Uusi vieraslaji mustapääetana Krynickillus melanocephalus Kaleniczenko, 1851 (Mollusca, Gastropoda, Agriolimacidae), on levinnyt Suomeen. [A new invasive snail species, Krynickillus melanocephalus Kaleniczenko, 1851 (Mollusca, Gastropoda, Agriolimacidae), has spread to Finland]. — Sahlbergia 26(1–2): 18–20. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
First records of the slug Krynickillus melanocephalus Kaleniczenko, 1851 have been made in southern Finland. It is the 96th land mollusc species in Finland. The species is native to mountain forests of Caucasus and eastern Black Sea region, but it has spread as an invasive species in the 2000s in Europe and NW Russia, presumably via imported plants, soil and vegetables. The snail inhabits deciduous forests and can be found on tree stumps, under stones, fallen tree trunks, leaves and plant litter. It seems to prefer moist conditions along water bodies. The first Finnish observations have been made in 2018 from a garden in Sipoo (WGS84 60°17.53’ N, 25°25.22’ E) and in 2019 from an arboretum in Helsinki (WGS84 60˚16.46’ N, 24˚56.08’ E). The slug is able to form fast reproducing populations in its new locations. It is abundant in both first known Finnish occurences.
Vikberg. V. 2020: Stictomischus longiventris Thomson in Finland and the characters of Finnish specimens, especially males (Hymenoptera: Chalcidoidea, Pteromalidae). — Sahlbergia 26(1–2): 21–23. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
The characters of Finnish females and males of Stictomischus longiventris Thomson, 1876 were studied in order to aid the identification of the male. The species is associated with spruce and is found early in the season. Two Finnish females and one male were photographed.
Stictomischus longiventris (Thomson, 1876) on Pteromalidae-heimon kiilukainen, joka esiintyy Etelä-Suomessa touko- ja kesäkuussa kuusimetsissä. Sen biologia on tuntematon; isäntä lienee jonkin kärpäsen toukka. Suomalaisten naaraiden ja koiraiden tuntomerkkejä kuvataan ja niistä esitetään valokuvat tunnistuksen helpottamiseksi.
Paappanen, J. 2020: The genus Xylophrurus Förster, 1869 (Hymenoptera: Ichneumonidae) in Finland with a discussion on the status of X. dentatus (Taschenberg, 1865). — Sahlbergia 26(1–2): 24–28. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Suomen Xylophrurus Förster, 1869 (Hymenoptera: Ichneumonidae) -lajisto selvitetään kirjallisuuden sekä Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja kirjoittajan omassa kokoelmassa olevien yksilöiden perusteella. Xylophrurus dentatus (Taschenberg, 1865) -lajin todetaan kirjallisuustietojen perusteella olevan lajin X. augustus (Dalman, 1823) nuorempi synonyymi. Xylophrurus tumidus (Desvignes, 1856) ilmoitetaan ensimmäistä kertaa Suomesta ja Venäjältä. Suomessa todetaan esiintyvän kolme Xylophrurus-lajia: X. augustus, X. lancifer (Gravenhorst, 1829) ja X. tumidus.
The Finnish species of the genus Xylophrurus Förster, 1869 (Hymenoptera: Ichneumonidae) are reviewed based on literature, the collection of the Finnish Museum of Natural History, and the author’s own collection. The validity of Xylophrurus dentatus (Taschenberg, 1865) is discussed revealing it to be a junior synonym of X. augustus (Dalman, 1823). Xylophrurus tumidus (Desvignes, 1856) is reported for the first time from Finland and Russia. Three species are concluded to occur in Finland: X. augustus, X. lancifer (Gravenhorst, 1829) and X. tumidus.
Ainalinpää, E. 2020. Maa siipien alla – geodiversiteetin merkityksiä päiväperhosten ja ihmisen elämään. — Sahlbergia 26(1–2): 29–33. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Puutarha ei ole vain elävien eliöiden ja ilmastotekijöiden muodostama ympäristö. Kaiken pohjana on eloton luonto monimuotoisine maa- ja kallioperineen. Viheralan nykytrendit suosivat laajoja kivi- tai kivijäljitelmäpintoja ihmisasutuksen yhteydessä ja piilokasvattavat tietyntyyppisiin ihanneympäristöajatteluihin. Ajatus ihannepuutarhaympäristöstä on ajankohtainen pohdittaessa ihmiskunnan elämäntapojen muuttamista ekologisemmaksi. Kirjoituksessani tarkastelen päiväperhosten maaperäkontakteja avatakseni maa-aineksien merkityksiä hyönteisille sekä yhteyksiä puutarhan monimuotoisuuden suunnitteluun ja ihmisen luontosuhteelle. Mukana kulkee myös hieman taiteen roolin käsittelyä, sillä sekään ei ole irrallaan elämän laajoista syy-seurausketjuista.
A garden is a place where it is possible observe and develop human’s relationships with nature. Interaction chains in nature are complex. Abiotic nature, soil and bedrock are necessary part of biotic nature. My observations in 2014–2019 in northern Finland showed that adding vegetation to bare soil increased the number of species of butterflies in the area and the number of individuals. Soil and vegetation appear to influence the behaviour of some butterfly species. Butterflies showed clear alternation between plants and soil. Usually butterflies were on the sand for a short time, but some of the butterflies spent more than 20 minutes on soil. This is what I call soil contact. However, it should be noted that the behaviour is also influenced by other local conditions. Soil and plant choices in garden design have only a local and minor impact on butterfly life. However, it has an important role to play at a time when so many species are disappearing.
Österblad, I. 2020. Recent changes to the Finnish Hymenoptera checklist with respect to subtribes Hemitelina and Gelina (Ichneumonidae: Phygadeuontinae s. str.). — Sahlbergia 26(1–2): 34–40. Helsinki, Finland, ISSN 2342-7582.
Kokoelmanäytteitä 1900-luvun alusta aina nykypäivään saakka tutkittiin, mikä mahdollisti 102 aiemmin arvioimattoman lajin tarkastelun Suomen lajiston v. 2019 uhanalaisuusarvioinnissa. Työn yhtenä tuloksena päivitettiin Suomen lajiluettelo: lisättiin 16 lajia ja poistettiin 8 lajia. Kyseiset muutokset käsitellään tässä.
Collection specimens of Hemitelina and Gelina (Hymenoptera: Ichneumonidae) from the early 20th century to the present were examined, providing the foundation for conservation status assessment of 102 previously unassessed species in The 2019 Red List of Finnish Species. Another outcome was the addition of 16 species to the Finnish checklist, while eight species were removed. The changes are presented and discussed here.