1. Tausta ja tavoitteet

Vesilintujen poikuelaskentojen päätavoitteena on selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Laskenta palvelee linnuston ja ympäristön seurantaa sekä kantojen kestävää verotusta ja riistanhoitoa. Poikuelaskenta tehdään samoilla pisteillä kuin keväinen parilaskenta. Poikuelaskenta suoritetaan 1.–20.7. välisenä aikana. Laskenta suositellaan tehtäväksi aamulla klo 5–9 tai illalla klo 18–21. Pistekohtainen vuorokaudenaika on hyvä pitää vakiona vuodesta toiseen-

2. Menetelmät

Laskettavat lajit ja poikueiden ikäluokitus

Lähtökohtaisesti poikuelaskennoissa lasketaan kaikki vesilinnut-ryhmään kuuluvien lajien poikueet. Sorsapoikueiden ikäluokka määritetään oheisen luokituksen mukaisesti. Nokikana-, kuikka- ja uikkupoikueille ikäluokitusta ei tehdä.

Vesilintujen poikuelaskentaohjeet pdf:nä (perustuu 22.6.2021 pidettyyn webinaariin): Vesilintujen_poikuelaskentaopastus_webinaari.pdf

Vesilintujen poikasten lajin- ja iänmäärityskuvia: vesilintujen_poikuelaskenta_ian-ja_lajinmaaritys.pdf

Yleisten sorsalajien untuvikkopoikasia.

Sorsapoikueiden ikäluokituksessa seurataan Suomen Riista 25:50-55 luokittelua. Ikäluokkia on seitsemän. Ikäluokkaa IIIa seuraa juveniilivaihe, jolloin poikaset ovat jo lentokykyisiä. Maastossa kiinnitetään huomiota poikasen kokoon suhteessa emoon, ruumiinmuotoon sekä untuva- ja höyhenpeitteisten alojen suhteeseen. Esimerkkikuvissa on esitetty sinisorsan, tavin ja telkän ikäluokat.

Ia Aivan pienet kirkasväriset untuvapallot

Ib Pienet, hieman haalistuneet untuvikot. Poikaset palleromaisia, kaula ja pyrstö tuskin erottuvat.

Ic Pienehköt, haalistuneet untuvikkopoikaset. Untuvan väri ja kuviointi on haalistunut himmeäksi. Kaula ja pyrstö erottuvat.

IIa Alle puolikasvuiset poikaset. Ensimmäiset höyhenet ovat havaittavissa rinnassa ja kyljillä.

IIb Puolikasvuiset poikaset. Valtaosaksi höyhenpeitteiset poikaset, joilla untuvaa on vielä laajalti näkyvissä kaulassa ja selässä. Siipisulat ovat puhkeamassa tupesta.

IIc Yli puolikasvuiset poikaset viimeisin untuvin. Untuvaa näkyy enää vain niskassa ja selässä. Siipisulat ovat puhjenneet ja tupet näkyvät sulkien tyvillä

IIIa Lähes täysikasvuiset höyhenpeitteiset poikaset. Untuvaa ei enää näkyvissä. Siipisulkien tupet ovat peittyneet höyhenten alle, mutta sulat kasvavat yhä.

Sinisorsan poikasten iänmääritys.

Tavin poikasten iänmääritys. Pienillä tavin poikasilla on silmän alla tumma juova, mikä erottaa ne sinisorsan poikasista. Juova haalistuu poikasen kasvaessa.

Telkän poikasten iänmääritys. Kiinnitä erityisesti huomiota nokan ja ruumiin muotoon. Telkän poikasilla posken valkea laikku muuttaa muotoaan poikasen kasvaessa.

Laskenta maastossa

Pisteeseen saavutaan lintuja mahdollisimman vähän häiriten. Sektorilta laskijan säikyttämät pakenevat linnut lasketaan mukaan. Muistiin merkitään päivämäärä, tarkkailun alkamisaika ja kesto. Kiikarin tai kaukoputken avulla tarkastetaan rauhallisesti koko näkyvä tai maastomerkein rajattu vesialueen sektori yhteen suuntaan edeten. Myös sukeltavat linnut on ehdittävä havaita. Erityisen huolellisesti on etsittävä rantaviivan tuntumassa tai kasvillisuuden reunassa piileksiviä poikueita ja aikuislintuja.

Laskennan tärkein yksikkö on sorsapoikue. Kunkin poikueen yksilömäärä ja ikäluokka määritetään mahdollisimman tarkasti, ja tiedot kirjataan jokaisesta poikueesta erikseen. Poikueiden ja emolintujen lisäksi lasketaan poikueettomat naaraat, aikuiset koiraat sekä iältään ja sukupuoleltaan tunnistamattomat linnut. Tiedot näistä kirjataan kokonaismäärinä kustakin lajista erikseen.

Tähystykseen kuluva aika vaihtelee mm. sektorin koon, rantaviivan rikkonaisuuden, kasvillisuuden ja lintujen määrän mukaan. Poikuelaskennassa laskenta-ajan tulisi kuitenkin olla vähintään kaksikertainen kevään parilaskentaan verrattuna. Pistekohtainen laskenta-aika tulee vuodesta toiseen pitää suhteellisen vakiona.

3. Havaintojen tallennus

Kustakin laskentapisteestä täytetään oma lomake. Havaintojen ilmoittamiseen suositellaan Laji.fi-järjestelmän Vihkoa, jota alla oleva ohje koskee.

Lisää laskentakohteen poikuehavainnot laji ja rivi kerrallaan. Ilmoita kunkin poikuehavainnon kaikki tiedot yhdellä rivillä. Lisärivejä saat painamalla Lisää havainto –painiketta.

Valitse vetovalikossa onko naaras havaittu poikasten kanssa vai ei, vai koskeeko havainto yksinäistä hätäilevää naarasta, jonka poikaset ovat oletettavasti jossain lähistöllä.

Kirjoita havaittu poikasten lukumäärä. Lukumäärän tulee olla yksi luku, ei vaihtelumäärä kuten 6–8. Mikäli olet epävarma lukumäärästä, niin valitse Lukumäärä tarkka? -kohdasta Ei.

Valitse vetovalikosta poikueen ikäluokka. Löydät esimerkin poikasten ikäluokista nuorimmasta (luokka 1 eli Ia) vanhimpaan (luokka 7 eli IIIa) oheisesta linkistä.

Lisätiedot-kenttään voit kirjoittaa lisätietoja poikueesta. Esimerkiksi ”Poikaset nukkuivat yhdessä ryppäässä, minkä takia niiden tarkka laskenta ei ollut mahdollista”.

Laskennan ulkopuoliset havainnot sisältävät poikuehavaintoja muista kuin vesilinnuista.  Lisäksi voit ilmoittaa havaintoja myös muista lajiryhmistä, kuten petolinnuista, nisäkkäistä tai kasveista.

Nokikanan, kuikkalintujen ja uikkujen sukupuolet on vaikea erottaa, joten näiden lajien kohdalla poikuehavainto koostuu emolinnusta (koira tai naaras) emojen lukumäärästä (1 tai 2) ja poikasten lukumäärästä ilman ikäluokkaa.

Poikueettomista aikuisista linnuista summataan kunkin lajin määrät yhdelle riville.

4. Poikuelaskentatesti

Vesilintujen poikuelaskentatesti pdf:nä (perustuu 22.6.2021 pidettyyn webinaariin): Vesilintujen_poikuelaskentaopastus_testi.pdf

Katso myös:

Kattavammat yleisohjeet vesilintulaskentojen tekemiseen on eriteltynä “Vesilintujen laskentaohjeisiin“.