Sahlbergia on tieteellisesti suuntautunut aikakauslehti. Se ei ole vertaisarvioitu uusien tieteellisten tutkimusten julkaisemiseen erikoistunut lehti.
Sahlbergiaan sopivat hyvin esimerkiksi seuraavat aiheet:
- Suomelle tai lähimaille uusien lajien esittelyt
- Uutta tietoa huonosti tunnetusta lajista
- Pienten (harrastaja)tutkimusten esittelyt ja tulokset
- Matkakertomukset
- Kirja-arvostelut
- Määritysohjeet ja niiden yhteenvedot/kirjallisuusesittelyt
- Keräys-, käsittely-, ja kasvatusmenetelmien esittelyt ja muiden vinkit
Kirjoittavien toivotaan kirjoittavan ns. hyvällä asiakielellä ja aihepiirin huomioiden mahdollisimman yleistajuisesti. Toimitus auttaa tarvittaessa muotoilussa, jos kirjoittaminen tuntuu vieraalta tai hankalalta! Ammattisanastoa saa tarpeen mukaan käyttää, mutta harvinaisempia tai vasta vakiintuvia uusia sanoja käytettäessä on usein syytä lyhyesti avata niiden merkitys.
Käsikirjoitukset lähetetään toimitukselle jossain muodossa, jota yleisimmät tekstinkäsittelyohjelmat ymmärtävät (esim. .doc, .docx, .odt).
Sahlbergiassa julkaistavien kirjoitusten lajit
- Artikkeli (esim. tutkimuskertomus)
- Kirja-arvio
- Mielipidekirjoitus
- Lyhyt tiedonanto (noin kappaleen-puolen sivun kirjoitus)
Sahlbergia ei julkaise uusien lajien kuvauksia eikä tieteellisiä revisioita.
Kirjoitusten muotoilu
Tärkeimmät ohjeet ovat tällä sivulla suomeksi.
Tarkempana muotoilustandardina Sahlbergia seuraa soveltuvin osin Annales zoologici fennici-lehden kirjoitusohjeita. Tämä osa koskee lähinnä artikkelimuotoisten kirjoitusten rakennnetta. Muut muodot ovat hieman vapaamuotoisempia, vaikka esim. kirjallisuusviitteiden muotoiluohjetta on silti syytä noudattaa.
OTSIKKO
Otsikko kertoo lyhyesti kirjoituksen aiheen ja/tai tuloksen.
Kirjoittajien tiedot
Nimi, postiosoite (biologian ammattilaisilla yleensä työosoite, harrastajilla kotiosoite), email-osoite.
Tiivistelmä(t)
Artikkeleissa tulee olla tiivistelmä, johon kootaan kirjoituksen tärkeimmät kohdat, erityisesti uudet löydöt tai ajatukset. Tiivistelmä on itsenäinen kokonaisuus; siinä ei voi viitata kirjallisuusluetteloon eikä jutun kuviin tai taulukoihin.
Suomen- ja ruotsinkielisiin teksteihin tehdään tiivistelmä englanniksi ja päinvastoin. Erityisesti pidempiin (>2 sivua) kirjoituksiin on hyvä tehdä tiivistelmät myös artikkelin omalla kielellä. Ruotsinkielisen tiivistelmän voi tehdä myös suomenkielisiin kirjoituksiin ja päinvastoin.
Teksti
Työmme on helpompaa, jos kirjoitukset on muotoiltu johdonmukaisesti ja helposti muokattavalla tavalla.
Kirjallisuusviittausten merkitseminen
Yhden ja kahden kirjoittajan nimet kirjoitetaan kokonaan viitteisiin, esimerkiksi Hellén (1955), Kotenko & Tobias (1986). Jos kirjoittajia on enemmän, merkitään ensimmäinen kirjoittaja ja lyhenne “et al.” (Kullberg et al. 2002). Lauseen lopussa voidaan viitata sulkujen sisällä useampaan lähteeseen pilkulla erotettuna (Hämeen-Anttila 1999, Jakovlev et al. 2009). Peräkkäiset viitteet järjestetään aikajärjestykseen.
Tarkasta, että jokaiseen viitteeseen liittyy vastaava kohta kirjallisuusluettelossa.
Tieteelliset nimet
Lajien ja sukujen auktori (kuvaaja ja kuvausvuosi) mainitaan ainakin ensimmäisellä kerralla varsinaisessa tekstissä. Nimen toistuessa kuvaaja voidaan jättää pois, ellei se aiheuta väärinkäsityksen vaaraa. Otsikossa autkoritiedot kannattaa yleensä mainita. Tiivistelmässä saa käyttää omaa harkintaa; jos tiivistelmässä mainitaan lukuisia nimiä, kuvaajan nimen voi lyhentää vakiolyhentein tai jättää pois, kunhan nimien merkitys pysyy selvänä.
Laji- ja sukutasojen nimet kirjoitetaan kursiivilla. Korkeampia tasoja (heimot, lahkot jne.) tai alempia tasoja (forma, aberraatio) ei kursivoida.
Luettelot, määrityskaavat ja taulukot
Luettelot, määrityskaavat ja taulukot muotoillaan toimituksessa, mutta älä turhaan tee työstämme hankalaa! Ole johdonmukainen. Esimerkki: jos lajiluettelon ensimmäinen alaheimo on kirjoitettu ISOLLA JA lihavoitu, kaikki muutkin alaheimonimet on merkittävä samoin ja muiden tasojen nimet on merkittävä muulla tavalla.
Kuvat ja kuvatekstit
Kuvat numeroidaan ykkösestä alkaen juoksevasti (1,2,3). Jos kuvia on paljon, ne kannattaa koota kuvatauluiksi hyvällä kuvankäsittelyohjelmalla. Kuvat/kuvataulut toimitetaan erillisinä kuvatiedostoina (valokuvat yleensä JPEG-formaatissa, kaaviot ja piirrokset PNG tai TIFF-muodossa. Kuvatiedosto nimetään kuvan numerolla, esimerkiksi Muona_2017_jalokuoriaistietoja_kuva1.jpg.
Kovalevytila on halpaa, joten kuvat kannattaa lähettää toimistolle suurikokoisina ja hyvälaatuisina. Mikäli kuvia on yhteensä useita kymmeniä megatavuja, kysy toimitukselta tarkempi ohje ennen niiden lähettämistä.
Kaikkiin kuviin on liittyy kuvateksti. Kuvateksti voi olla toistettuna useammalla kielellä, esimerkiksi suomeksi ja englanniksi. Kuvatekstit liitetään käsikirjoituksen loppuun selvästi muusta tekstistä erotettuna. Tarkasta, että kuvien ja kuvatekstien numerointi vastaa toisiaan!
Kiitokset
Kiitoksissa on tapana mainita ainakin tutkimusta erikseen rahoittaneet tahot sekä merkittävää aineistoa toimittaneet museot ja yksityishenkilöt. Lisäksi kannattaa kiittää ihmisiä, jotka ovat osallistuneet kirjoituksen tekemiseen esimerkiksi valokuvaamalla näytteitä, kertomalla omista maastokokemuksistaan tai lainaamalla harvinaisia kirjoja.
Kirjallisuusluettelo
Tarkasta ,että jokaiseen kirjallisuusluettelon kohtaan viitataan tekstissä jossain kohtaa.
Muotoiluesimerkkejä:
- Hellén, W. 1955: Übersicht über die Microgasterinen Finnlands (Hym., Brac.). —Notulae Entomologicae 34: 106–121.
- Juttu, joka ilmestyi vuonna 2002, vaikka lehden kannessa lukee 2001: Kullberg, J., Albrecht, A., Kaila, L. & Varis, V. 2002: Checklist of Finnish Lepidoptera—Suomen perhosten luettelo. —Sahlbergia 6[2001](2): 45–190.
- Kirja: Bengtsson, B. Å., Johansson, R. & Palmqvist, G. 2008: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Käkmalar–säckspinnare. Lepidoptera: Micropterigidae–Psychidae. — Art-Databanken, SLU, Uppsala. 656 s.
- Kotenko, A. G. & Tobias, V. I. 1986: Subfamily Microgastrinae. — In: Tobias, V. I. (Ed.), Keys to the insects of the European part of the USSR 3. Hymenoptera, part 4: 344–459. Institute of the USSR Academy of Sciences, Leningrad. [In Russian. English translation 1995, pp. 605–816. Oxonian Press Pvt. Ltd., New Delhi].
- Broad, G. R., Shaw, M. R. & Godfray, H. C. J. 2012: Checklist of British and Irish Braconidae (Hymenoptera). — http://www.nhm.ac.uk/resources-rx/files/braconidae-checklist-forweb-3413… [haettu 23.12.2013].
Muilla kuin latinalaisilla aakkosilla kirjoitetut nimet ja otsikot käännetään englanniksi. Otsikon jälkeen tuleva viiva on m-ajatusviiva (em-dash, —).
Kirjallisuusluettelossa käytetään kirjoituksen pääkielen mukaisia lyhenteitä, esimerkiksi kirjan toimittaja lyhennetään englanninkielisessä käsikirjoituksessa “Ed.”, suomenkielisessä “toim.”.