Tietopankki | Knowledge Base

Täydelliset listat – ohjeistus kasvien fenologian merkitsemiseen

Kasveille täydellisiä listoja on kaksi, näyttävät kukkijat ja tunturikasvit. Näiden listojen avulla kerätään esiintymistiedon ohella tietoa kasvien fenologiasta, eli siitä, mikä elinvaihe kasvilla on kulloinkin menossa. Tärkeää tietoa on nimittäin se, onko kasvi esimerkiksi kukassa havainnointihetkellä vai ei. Tästä löydät ohjeet siihen, miten fenologiahavainnot kasveista kirjataan.   

Kummalta tahansa kasvilistalta havaituksi merkitty laji saa elinvaihe-kohtaan arvon ‘kukka’ silloin, kun retkellä on havaittu ainakin yksi lajin yksilö, jossa on kukka. Kukan on oltava kokonaan auki, eli ei esimerkiksi nupussa. Vastaavasti, jos kaikki kukat paitsi yksi ovat lakastuneet, voidaan arvoksi merkitä vielä ‘kukka’. Tällä pääsemme käsiksi siihen, milloin kukinta-aika alkaa ja päättyy.   

Molemmilla kasvilistoilla on lajeja, joista on helppo tunnistaa, milloin ne kukkivat. Kuitenkin tunturikasvilistaan kuuluu myös lajeja, joiden kukkaan ehkä harvemmin kiinnittää huomiota. Alta löytyy apua siihen, miten pajun, saran, kortteen, lieon ja heinän kukan tai lisääntymisrakenteen tunnistaa. Näitä lajeja kuuluu tunturikasvilistaan, mutta ne eivät esiinny näyttävät kukkijat -listalla. Jos siis osaat tunnistaa nämä kasvit lajilleen ja ilmoitat tunturikasvien täydellisiä listoja, lisää tieto myös siitä, oliko kasvi ‘kukassa’.

Tunturikasvilistaan kuuluvia lajeja ja niiden kukkia

Pajut

Kaksi kuvaa, jossa vasemmanpuoleisessa kukkiva kiiltopaju, ja oikeanpuoleisessa kukkiva tunturipaju.
Kiiltopaju (Salix phylicifolia) ja tunturipaju (Salix glauca) kukassa. Kuvat: Henry Väre.

Pajujen kukintojen varhaiset vaiheet ovat niin kutsuttuja pajunkissoja. Pajunkissa on kuitenkin vasta pajun nupullaan oleva kukinto. Paju kukkii täysillä silloin, kun pajunkissoissa on keltaisia heteitä tai vaaleita tai vihreitä emejä, ja tällöin paju merkitään tunturikasvilistalle kukkivaksi.  

Sarat

Kaksi kuvaa, jossa vasemmanpuoleisessa kukkiva tuppisara, ja oikeanpuoleisessa kukkiva vesisara.
Tuppisara (Carex vaginata) ja vesisara (Carex aquatilis) kukassa. Kuvat: Henry Väre.

Saroilla kukat ovat usein kahdessa eri tähkässä (naaras- eli emikukinto ja koiras- eli hedekukinto) samassa kasviyksilössä, mutta ne voivat myös olla samassa tähkässä. Yleensä hedetähkä on emitähkän yläpuolella. Sara on kukassa silloin, kun tähkistä harottaa heteitä tai emin luotteja. Merkitse saralaji kukkivaksi, kun näet, että sara kukkii. 

Kortteet

Kaksi kuvaa, jossa vasemmanpuoleisessa peltokortteen itiötähkä, ja oikeanpuoleisessa metsäkorte, jossa itiötähkä.
Peltokortteen (Equisetum arvense) itiötähkä ja metsäkorte (Equisetum sylvaticum), jossa itiötähkä. Kuvat: Henry Väre.

Kortteet lisääntyvät itiöiden avulla, eikä niillä ole varsinaisesti kukkaa. Kortteilla verson latvaan kasvavat itiötähkät ovat ruskeita tai vaaleanruskeita ja käpymäisiä. Merkitse itiötähkällinen kortelaji kukkivaksi. 

Lieot

Kaksi kuvaa, jossa vasemmanpuoleisessa pohjanriidenlieko, taustalla tunturi, ja oikeanpuoleisessa tuturilieko.
Pohjanriidenlieko (Spinulum annotinum subsp. alpestre) ja tunturilieko (Diphasiastrum alpinum), joissa itiötähkät. Kuvat: Henry Väre.

Lieot lisääntyvät myös itiöiden avulla. Itiötähkä on 1,5–3 cm korkea kellanvihreä rakenne verson latvassa. Liekolajeille merkitään ‘kukka’ silloin, kun kasvissa on itiötähkä.  

Heinät

Kolme kuvaa, jossa vasemmanpuoleisessa kukkiva maarianheinä, keskimmäisessä kukkiva nittyjuola ja oikeanpuoleisessa kaavakuva heinän kukasta.
Maarianheinän (Hierochloë arctica) emikukinnot ja niittyjuolan (Elytrigia repens) heteet. Kuvat: Henry Väre. Kaavakuva heinän kukasta, lähde: Retkeilykasvio.

Heinän kukat ovat tähkylänä varren päässä. Heinä kukkii, kun sen heteet tai emit ovat näkyvillä tähkylän ulkopuolella. Sekä heteet, että emit ovat varsin pieniä. Heteet ovat yleensä alapäin roikkuvia, emin luotit siirottavia.